Page 126
Page 126
- Sidor ...
ei auta äidin varoitus, ei kyyneltulvat
auta,
mun täytyy tuonne otteluun, vaikk’
olkoon tuo mun hauta.
En lahden tyyntä soutamaan mä
ainiaaksi luotu,
mun lienee myöskin kuntoain kai kerran
koittaa suotu,
ja vaikka voimat voipukoon ja
menköön halki haaksi,
mun täytyy ennen taistella kuin kuolen,
muutun maaksi.
Näin mietin nuorra mielessäin ja kiihko
tuosta karttuu,
mä vanhenen ja voimistun ja vartaloni
varttuu;
niin työnnän venhon vesillen ja ruoriin
muka astun,
vaan virran pyörre valtaa mun kuin
pienen pilkelastun.