Page 128
Page 128
- Sidor ...
mä tahdon tuonne seljemmäs vesille
väljemmille,
mä tahdon ottaa oman tien ja saada
venhon sille.
Nään tuolta aavan ulapan ja aallot
hyrskyharjat
ja mielessäni vaihtelee niin kummat
kuvasarjat:
nään kuinka toiset riemuiten he laskee
seljemmäksi
ja kuinka kuolon kauhistus saa posken
kelmeäksi.
Niin monen purjeet puhkiaa ja aallot
haaksen hautaa,
ei heidän tiestään jäljet näy, ei ven-
hostansa lautaa,
he ijäks sinne suistuvat, ei muista
kenkään heitä,
ja tuskin äiti vuodattaa nyt heille
kyyneleitä.