LNCrawler

Page 161

25 Vuotta Valikoima Runoja — runeberg.org · All chapters

Page 161

- Sidor ...

torvet soipi, hevot hirnuu, sinkoo hiekka

tanteren,

kunnes sauhuun peittyy kaikki, laskeu

verhot yöhyen.

Sitten pitkät, pitkät ai’at on kuin haudan

hiljaisuus,

kuulen lyönnit sydänraukan, kunnes

syntyy kuva uus:

päivä vitkaan valkeneepi, valon valjun

maahan luo,

tuonottaista tanteretta katsastaa mun

jälleen suo.

Siellä nään mä näännyksissä pienen

joukon nukkuvan,

vaikk’ on päivä ylähällä uinuu raukat

untahan,

kunnes uni jännervoimat ehtinyt on

virkistää,

kunnes lämpö „luojan silmän"

valppa-himmat herättää.