Page 167
Page 167
- Sidor ...
sillä laiva huojuu, horjuu, myrsky ehkä
murskaa sen,
ellei lakkaa kurja kiista, ryhdy miehet
toimehen.
Meri vahtoo, myrsky pauhaa, haaksen
musta kuilu vie!
Eikä joukko työhön toinnu, noiduttu
se varmaan lie —
Koittaisinko pauhun halki tuonne
huutaa, varoittaa?
Ehkä Luoja äänen heikon heidän
vuokseen vahvistaa:
„Ylös, joukko, yhteistyöhön!
Kiinni köysiin joka mies,
kunnes lauhtuu myrskyilma,
kunnes vaaraton on ties!
Nyt ei ole riidan aika,
vaan on yhteistoiminnan,
nyt voi surma vieraaks tulla,
viedä uhrit kuoleman!