Page 173
Page 173
- Sidor ...
Ei elämää se ansaitse, ken raukaks
raukenee,
vaan joka tuulet, tuiskusäät päin määrää
taistelee;
ja määrähäsi varmaankin on valo
ainoo tie,
se saata keskeen korpien, se
sydänmaille vie.
Näin turvaks maasi voiman luot sä
itsetietoisen,
näin joka mies on sankari ja voittos
ikuinen;
ja joukkos, vaikka pienikin kuin Kreikan
aikoinaan,
se torjuu tuiskut tundrojen ja suojaa
Suomenmaan.
Mä lailla Kreikan Tyrtaion jos voisin
laulaa vain,
niin tulta, voimaa laulaisin mä kunnon
kansahain: