Page 177
Page 177
- Sidor ...
Ne laulaa ilmi ilojaan, kun kevät
vihdoin koitti
ja keväthellä heltehyt kun takatalven
voitti,
nuo sirkku-raukat riemuitsee, ne laulaa
toivehilta:
kai Luoja heidät huolestaa ja suojaa
huuhkajilta.
Ja luonto, äsken uinuva kuin impi
unelmissaan,
se puhtoisena havahtuu nyt neitsyt-
aatoksistaan,
ja kastehelmet heinikon ne välkkyy
päivää vasten
kuin kirkkaat riemun kyyneleet vain
silmiss’ autuasten.
Nuo sinitaivon sirkkuset ne
tenholau-lullansa
tään luonnon, äsken uinaavan, havautti
unestansa —