Page 178
Page 178
- Sidor ...
ja keväthelle hellittää ja nuojuu nuori
heinä
ja kevätkeijuin toivehet soi soiton
säveleinä.
Veisti vanha Väinämöinen,
lau’isti suvannon sulho
hau’inluusta soittoneuvon,
kalanluusta kanteloisen
itselle ajankuluksi,
kansallensa koetteheksi.
Kun oli soitto suorittuna,
valmihina vaskikieli,
käski nuoret, käski vanhat,
käski keskinkertaisetki
soittamahan soitintansa,
tuota ruotaista romua.
Soitti siinä nuoret, vanhat,
soitti pii’at, soitti poi’at,
vaan ei soitto sointununna,
laulu laululle tehonnut:
kielet kierohon kävivät,