Page 218
Page 218
- Sidor ...
Minä näin sinun istuvan vierelläin,
sulosuukkosi tunsin mä myös —
ja mun hellät ja lempeät syleilyt
suli suojaten ympäri vyös.
Ja silmäsi säihkyvän eessäni näin,
kuten muistin ne vanhastaan
ja hurmaunein sinut katsein join
ja unhotin taivaan ja maan.
Ja ne viileät iltamat muistin mä taas,
miten ennen me istuttiin,
kun järven laineilla karkeli kuu
ja me lapsina haaveiltiin.
Koti meidän se kauniiksi laitettais,
talo taidetta huokuis vain —
ja aivan sä sait minut suunniltaan
elontyötäni ennustain.
Minä maani ja kansani laulaisin,
tämä kansa mun ymmärtäis
ja kerta kun sitten mä kuolisin pois,
mun työni ja maineeni jäis.