Page 223
Page 223
- Sidor ...
Kun on toiveet tuiki suuret,
suuri myös on pettymys —
tyynny, taltu, myrskymieli,
se on sentään — täytymys!
Heitä tultes turhat roihut,
vaivu tuhkaan tunteines,
pohjan viiman vilu henki
jäätää sentään sydämes.
Kätke lempes liiat liekit
poves pohjaan syvimpään,
sinne hautaan harmahimpaan,
kunne toiveet kätketään.
Sitten hauta-ristin lailla
kertoo silmäs katsehet:
Tässä lepää lemmen leimut,
nukkuu nuoret toivehet.
Siis jos mua säälit, impi,
liiku hiljaa haudallain,
ettei ottais tulta tunne,
jonka uneen kerran sain!