Page 238
Page 238
- Sidor ...
Kussa kulki, jo mettä joi,
kussa kuunteli, lehdot soi,
kunne katseli, autiomaat
kanervankukkia teille loi.
Laulun mahti se siivet antoi,
laulun keiju se kuiskeet kantoi
rannoilta toivojen siintävän maan.
Mistäpä lienee se tullutkaan
tuo tunteilen nuoruus ja silmän koi,
nyt joka ihmeitä tehdä voi?
Olihan kuin olis rinnassa hällä
soinut kuin koskien kuohuvat laulut
riemuja soittavat keväämmällä,
virrat kun viskovat kahlivan jään,
Ahti kun nostavi vaahtovan pään
puistaen helmiä kutreiltansa,
niin että taivahan kaari ja kansa
helmillä kuohujen leikkiä voi.
Laulun mahti se ihmeet loi.
Näät laulun kun kulkevi ruhtinas,
hän käy kuin kruunattu kuningas,