Page 252
Page 252
- Sidor ...
Niin heikot ja alhaiset aatteiltaan,
niin köyhät on kaikki he sielultaan,
mitä suurta on nuorisolla?
Sen katsetta hyttynen hämmentää,
se voi vain joukossa temmeltää —
ei tohdita yksin olla.
01’ ennen nuoriso vartio maan
ja uuden huomenen otsallaan
kuin päivyen parvi se kantoi:
nyt kytkyt kaulassa kaikki käy,
ei vapaan katsetta kellään näy —
ja kelle se ohjansa antoi?
Nyt versovat vaivaiset sielut vaan,
ne ährivät, tuhrivat, täyttävät maan,
nuo peukalomiehet — ne johtaa!
Ja siksi ei puilta he metsää nää
ja rinta 011 kylmä ja tyhjänä pää,
ja aatetta yhtään ei kohtaa.
Se koi, joka nuorilta voimat söi,
ja hinta, min vuoksi he aatteet möi,
on pienten sielujen valta.