LNCrawler

Page 259

25 Vuotta Valikoima Runoja — runeberg.org · All chapters

Page 259

- Sidor ...

ei hullun ja houkkion uskallusta,

ei harhaan viedä se saata:

noin kultahan, purppuraan

ei voi hyvä luojakaan

toki pelkkää valhetta verhota, ei!

Ja aallot ne vierii ja tuulet ne käy

ja purjeissa täysissä juoksevi haaksi —

ei tuttuja rantoja enää näy

ja peikkojen öisten maaksi

on nähty jo unten ja uskon saari,

ja virvojen liekiksi taivaankaari.

5.

Se maa se on talvisten lunten maa

ja mustien merten ranta,

sen luonto se kuolleena uinahtaa

ja luita sen kasvavi santa;

sen taivaalla paistavi musta päivä,

ja musta on päivän kieli

ja kerran jos hetkeksi häipyvi häivä,

niin sentään on autio mieli.