Page 260
Page 260
- Sidor ...
6.
Tähän talvisen saaren rantaan,
tähän jäisehen, luisehen santaan
meni pirstaksi haaksi häitä,
tuolta hennolta etsijältä.
Mut talven saari on saari vain —
yli senkin siintävi kangastain
yhä uusia toivon maita.
Ei ain’ ole toivehet unta,
ei ain’ ole talvella lunta,
sen päiväkin pilvestä puhjeta voi
ja pilvien lomasta kevään koi.
Jos menikin purtensa pirstoihin,
sen jälleen kuntohon laittaa,
elon oksia keulahan taittaa
ja uusin purjehin, toivehin
hän jättää talvisen, oudon maan
ja etsivi kultaista aatettaan.