Page 283
Page 283
- Sidor ...
Me yksimielin silloin eron teimme:
ei toistaan kumpainenkaan kaivannut;
ja kumpikin sen kokemuksen veimme,
ett’ oli rakkaus meiltä haihtunut.
Nyt nään mä kainon kuvan unelmissa,
niin tyynen, hempeen, hienopiirteisen:
kuin puhdas pulmut on hän aatoksissa
ja sydämmeltään hellä, herttainen.
Ei riehuis hän, jos kerran rakastaisi,
hän kylväis rauhaa mulle rintaan vaan;
ma häntä uskon, jos hän kuiskoaisi:
ma sua lemmin, lemmin ainiaan!
e