LNCrawler

Page 37

25 Vuotta Valikoima Runoja — runeberg.org · All chapters

Page 37

- Sidor ...

Ja silmien kärsivä katse yhä äidillä

tummentuu,

ja huokaus särkevä, synkkä

sydämmes-tään tunkeuu.

„Voi lapseni, kurja on äitis, vaan

taattosi kurjemp’ on,

lupauksia äitisi uskoi vävyn uljaan

moision;

niin uskoi äitisi kerran, vaan kohtapa

viisastui:

sun taattosi kurja petti ja neitihin

armastui.

Mut entä hän ruokaa soisi, ei mulle,

vaan lapselleen,

jos laskisi nääntyvä äiti etehensä nyt

polvilleen?

Oi ei! hänen jalkojen juureen, joka

koirana hylkäsi mun,

vei köyhältä maineen, rauhan, elon onnen

haaveillun–