Page 53
Page 53
- Sidor ...
ei olleet ne ruusut hienot, kuin peittivät
poskipään,
vaan ahavan, sauhun syömät oli kasvot
kansan tään.
Sydänmailla on elämä kurja ja kurja
on kansa myös,
se nääntyvi näljissänsä ja horjuvi
hengen yöss’,
sydänmailla on halla käynyt ja
tuhonnut tou’ot pois,
sydänmailla nyt pettua syödään ja
leipää tarvis ois!
Niin pettua syö tää kansa, hikipäisenä
raataa vaan,
tuho suurempi sentään uhkaa: verot
kuinka ne maksetaan?
ei rahoja näy, ei kuulu, pian saapuu jo
kruununmies,
myö konnut ja irtaimiston, maat
mannutkin kenties.